Känkkärän luontopolku

  Tänä keväänä kierrettiin muutama Kouvolan paikallinen luontopolku, sillä tämä kevät meinasi tehdä meidät hulluiksi kotona. Mitä helmiä meidän läheltä löytyikään!

 

Känkkärän luontopolku kulkee Kymijoen rantaa myötäillen. Tälle luontopolulle voi lähteä Ankkapurhan kulttuuripuistosta tai hitusen lähempää polun alkua, jos ei halua ihastella tuota Ankkapurhan kulttuuripuistoa.

 

Ankkapurhan kulttuuripuisto on monipuolinen ja lähes jokaiselle löytyy jotain. On vanhaa kartanokulttuuria, Makasiinikahvilassa herkkujen lisäksi taidetta, upeat maisemat ja Alvar Aallon arkkitehtuuria lähettyvillä.

Tästä portista lähdettiin kohti Känkkärän luontopolkua.

Kun lähdimme Ankkapurhan kulttuuripuiston pihalta kohti Känkkärän luontopolkua, oli kuljettava vanhasta (silti toimivasta) portista. Eli älä pelästy jos portti on kiinni, se aukeaa kyllä!

Matkan ensimmäiset maisemat tarjosi tässä vieressä oleva patosilta. 

Luontopolku löytyi helposti.

Ensimmäinen taukopaikka oli heti polun alussa kauniissa
maisemissa Kymijoen varrella.

 Reitti oli paikoin hyvinkin haastavaa kuljettavaa, eli paljon mäkiä, nousuja, rappusia ja juurakoita. Tämä kannattaa ottaa huomioon kun polulle lähtee.

Matkalla maisemat olivat uskomattomia!

 

 

Matkan viimein taukopaikalta löytyy ihan kunnon laavu (yksi taukopaikka oli hitusen aikasempaa olevissa rappusissa). Laavulle pääsee viereistä tietä pitkin myös autolla ja laavulla on helppo kulkea jopa pyörätuolilla, jos makkaranpaisto Kymijoen rannalla on suunnitelmissa. Paikalta löytyy niin polttopuita kuin käymäläkin.

Kymijoen rannalla useassa paikassa on aikoinaan sodittu. Paikoin on edelleen nähtävillä juoksuhautoja, tykkipattereita ja leirien pohjia. Tällekin luontopolulle mahtuu pätkä sotahistoriaa. Näistä enemmän kiinnostuneille löytyy kyllä materiaalia.

Takaisin päin kuljin kartan mukaista reittiä, joka kulki tällaista metsätietä pitkin (tästä pääsee autolla sinne laavulle). Reitti ei tältä puoliskolta ole ehkä se kaikkein miellyttävin, mutta ei huono valinta, sillä ei tarvi kulkea "pelkkää ylämäkeä" alkupisteelle asti.

 

Tämä oli mukavan lähellä ja mukavan mittainen, vähän relut 2km mittainen lenkki, jossa oli paikoin uskomattomat maisemat!

Korkeanpaikan kammoisille ei paras mahdollinen, kun polku kulki paikoin kallion reunalla, vain puinen kaide erotti hyiseltä Kymijoelta.

Muita luntopolkuja Kouvolasta löydät täältä:

Myllypuron luontopolku

Alakylän luontopolku (ennen polun uusimista)

Iitti:

Hiidenvuori

Pyhtää:

Valkmusan kansallispuisto

Pappikallion luontopolku

Keväällä meillä oli intoa tutkia paikallisia luontopolkuja. Niinpä me päädyttiin Pappikallion luontopolulle. Kyseinen luontopolku oli ensinnäkin hankala löytää ja huonosti merkitty. Lopulta löysimme yhden pätkän ja olimme innoissamme, että pääsemme tutustumaan taas uuteen luontopolkuun ja vieläpä suht lähellä!

 

 

 

Polku poukkoili kuntopolun molemmin puolin, pitkospuut olivat paikoin jo lahonneet ja luontopolun merkkien olemassaolosta piti käyttää mielikuvistusta.

 

Löysimme, kuin löysimmekin pappikallion. Kalli oli kyllä näyttävä, mutta olisihan se voinut olla helpommin löydettävissä.. 

Urhoollisesti yritimme löytää polkua ja seikkailimme kuntopolun molemmin puolin, välillä enenmmän löydyksissä ja välillä vähemmin.

Tässä näkyy polun varressa oleva opaste.
Muuten oikein hyvä,
mutta polku menee tuolla kallion päällä.

Kuten aikaisemmin saatoin vihjata, tämä luontopolku on parhaat päivänsä nähnyt. Itse en tänne enää suuntaa, sillä niin paljon en nauti lahoavasta puusta jalkojeni alla ja siitä jatkuvasta reitin etsimisestä.  Reitti on kaikkea muuta kuin esteetön. Virallisesti sen pitäisi olla 2,4km pitkä, mutta me ei tuollaista matkaa polkuja löydetty, jotta se olisi saatu kuljettua.

Niivermäen luonnonsuojelualue ja luontopolku

Melkein jokainen tietää että Kouvolassa on kauppakeskus Veturi. Harva tietää että sen vieressä on luonnonsuojelualue, sekä siellä Niivermäen luontopolku.

 

Luontopolku on helppo löytää, sillä opasteet ovat hyvät ja polku on hyvin merkattu.

Heti metsään sukellettuaan löytää portaat. Muutenkin polulla on juuria ja mäkiä, eli ei ihan helppokulkuisin maasto, mutta ei erityisen haastavakaan.

Jos lintujen bongaus ei kiinnosta, eikä maisemien ihastelukaan, niin ei huolta! Kyseisen polun varrelta löytyi vähän väliä Pokemoneja!

 

Vaikka kävin lasten kanssa korona aikana täällä, ei väkeä ollut juuri nimeksikään. Polut oli mukavan leveät, eikä maa ollut mutaliejua, vaikka välillä tuli vettä ja räntää.

Virallisesti matka olisi 2km pitkä, mutta kyllä me saatiin lähemmäs 3km verran askelia. Vamaan pompittiin sinne tänne niiden pokemonien perässä.